sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Odottamista ja ihmettelyä

Aika menee niin hitaasti kun odottaa jotain. Arttu ei onneksi ole tällä hetkellä kipuileva, vain yhtenä yönä sanoi että rintaa pisteli ihosta mutta muuten on aikalailla oma itsensä. Mutta kun tälle huolelle kun ei voi mitään. Eikä sille että joutuu odottamaan tiedottomana kaikesta, tietämättömän ajan että sitten voi huolestua siitä mitä sitten tiedetään. Me olemme joutuneet kokemaan jo paljon sairastamista perheessä ja siihen on osittain tottunut. Mutta tähän odottamiseen ei totu kyllä sitten millään. Itse olen vielä sen luonteinen ihminen että minun on PAKKO tietää JOTAIN jonka kautta pystyn käsittelemään asiaa jotenkin. Nyt Artun tila on niin erikoinen että kun ei ole yksinkertaisesti MITÄÄN konkreettista sanottavaa muuta kun neljä kalkkeutunutta muutosta, on tietoa aivan liian vähän että sillä tekisi yhtään mitään. Pääasiahan tietysti on että Arttu voi nyt hyvin, mutta tuo asia muistuttaa itsestään kun Arttu on sisällä kokoajan ilman paitaa ja se turvonnut möllikkä ilkkuu siinä rinnassa että: "ettepäs tiedä mitä täältä on tulossa". Ensi viikko tulee olemaan kaaosta. Minulla on itselläni leikkaus torstaina, Arttu lähtee todennäköisesti ensi viikolla Kuopion yliopistolliseen tutkittavaksi ja täällä pitää taas revetä sataan eri suuntaan kaikkien lasten kanssa. Saa nähdä miten tästä taas selvitään.

*Turvotus pattien päällä on kohtuullisen näkyvä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti